Ilveksen jääkiekkokausi polkaistaan perjantaina 13.9. käyntiin perinteiseen malliin paikallisottelulla Tapparaa vastaan. Kauteen päästään paremmista asetelmista kuin miesmuistiin. Jopa niin hyvistä, että on syytä mainita Ilveksen viimeisimmästä mitalista vierähtäneen jo 18 vuotta. Tällä kaudella ei nimittäin ole minkäänlainen mahdottomuus, että tuo vuosiluku saadaan päivitettyä nykyaikaan.
Ilveksen viimeisimmästä mestaruudesta on puolestaan vierähtänyt jo 34 vuotta. Tuon tilaston korjaaminen vaatisi nappikautta, sillä suurimpiin mestarisuosikkeihin tupsukorvat eivät kuulu. Suurempiakin yllätyksiä on liigassa silti nähty, eikä niitä tarvitse hakea sen kauempaa kuin viime kaudelta. Viime syksynä kukaan tuskin uskoi HPK:n mestaruuteen, mutta niin vain viiri hilattiin kauden päätteeksi Rinkelinmäen kattoon.
On jo itsessään mahtavaa, että tällaisilla asioilla pääsee yleensä spekuloimaan Ilveksen yhteydessä. Tupsukorvien jääkiekkoilu on tarponut niin pitkään polviaan myöten suossa, että Tampereella elelee sukupolvi, joka tuntee Suomen menestyneimmän kiekkoseuran ainoastaan peräpään kamppailujen vakiokasvona. Siitä huolimatta hallissa on riittänyt kiitettävästi parempaan huomiseen uskovaa yleisöä. Nyt uskallamme julistaa uskollisten kannattajien kärsimysten ajan päättyneeksi. Tulee tällä kaudella jalometallia tai ei, Ilveksen kurssi on käännetty oikeaan suuntaan.
Seuran taustoilla on tehty loistavaa työtä
Kaikki tietävät, että Ilveksen taustoilla tapahtui valtava muutos, kun Vincent Manngård luopui pääomistajuudestaan helmikuussa 2017. Ilmassa oli tuolloin paljon positiivisia odotuksia Ilveksen kurssin kääntymisestä. Muutos on kuitenkin ollut paljon nopeampi kuin osasimme toivoa. Heti ensimmäinen uuden johdon alaisuudessa pelattu kokonainen kausi toi Ilves-Hockey Oy:n historian parhaan taloudellisen tuloksen. Viime kaudella tahti koveni entisestään, sillä Ilves takoi taas uuden ennätyksen sekä liikevaihdossa että tuloksessa.
Ripa Jalo on pannut tuulemaan Ilveksen taustoilla.
Kissanmaankadulla on siis tehty viimeiset kaksi kautta kerrassaan upeaa työtä uuden nousun perustuksien valamisessa. Tästä on kiittäminen toimitusjohtaja Risto Jaloa, sekä hänen toimintaansa ohjaavaa hallitusta, johon tällä hetkellä kuuluvat pj Jyrki Seppä, Timur Kärki, Markku Pekkola, Esa Ranta-aho sekä Sami Karjalainen. Unohtaa ei sovi muitakaan toimiston tekijöitä, joiden ansiosta viestinnässä ja myynnissä on ollut uutta virtaa. Erityisesti sosiaalisen median käyttö on saanut ansaitusti huomiota ja kiitosta.
Osaavan taustatyön hedelmät alkavat nyt näkyä toden teolla joukkueen laadussa. Hyvät talouslukemat ovat mahdollistaneet huomattavasti viime vuosia kilpailukykyisemmän joukkueen kokoamisen. Materiaalissa on aikaisempaa enemmän leveyttä, ja joukkueeseen on kyetty hankkimaan muutamia vakiintuneita hyvän liigatason pelimiehiä. Timo Koskelan palkkaaminen pitkällä sopimuksella urheilujohtajaksi tuo edelleen lisää osaamista joukkueen kokoamiseen.
HIFK:n, Tapparan ja Kärppien pelaajabudjeteista ollaan kuitenkin edelleen kaukana. Etabloituneita tähtiä enemmän Ilveksestä löytyykin tulevaisuuden potentiaalia, jota edustavat oman juniorityön hedelmät sekä ulkopuolelta hankitut lupaukset. Joukkueen keski-ikä on liigan nuorin, eli 22,4 vuotta.
Maalivahtikaksikko on sarjan kärkeä
Maalivahtiosasto on paperilla kenties liigan paras. Jo B-junioreissa Ilveksessä pelannut Ville Kolppanen palasi kotiin ulkomaankierrokseltaan. Lisäksi jo viime keväänä kissapetojen tolppien välissä ihastuttanut 19-vuotias tšekkivahti Lukas Dostal palaa Ilves-paitaan. Huippulupaava kassari pelaa tulevan kauden lainalla NHL:n Anaheimista. Huippuluokan kaksikkoa kirittää Jokereista siirtynyt Eetu Mäkiniemi.
Vastuuta varmasti jaetaan kahden huippuveskarin kesken. Lähtökohtaisesti Dostal on kauden alkaessa ykkönen. Käytännössä Kolppanen kuitenkin aloittaa kauden ykkösenä, sillä Dostal viettää syyskuun Anaheimin leirillä. On mielenkiintoista nähdä, miten veräjänvartijoita kauden vanhetessa peluutetaan.
Puolustuksessa hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta
Ilveksen puolustuksessa on monta todella kiinnostavaa nuorta nimeä, joista NHL:n ykköskierroksella varattu oma kasvatti Lassi Thomson on kenties mielenkiintoisin. Nuorukainen lähtee kauteen kovat odotukset niskassaan. Muita alle 20-vuotiaiden maajoukkuelupauksia ovat Santeri Hatakka ja Elias Laitamäki.
Laaksoselta odotetaan myös paljon pisteitä.
Iällä pilattuja eivät myöskään ole 20-vuotiaat Oskari Laaksonen ja Nikolas Matinpalo. Laaksonen teki viime kaudella 24 pistettä ja kuului liigan kärkipään puolustajiin. Tällä kaudella potentiaalia on vielä parempaan, mikä tarkoittaisi nousua sarjan kirkkaimpaan puolustajaeliittiin.
Nuorten tueksi saatiin hankittua laadukkaita kokeneita pelaajia. SaiPa:sta tullut Kalle Maalahti teki viime vuonna runkosarjassa 28 pistettä. Tapparasta hankittiin vahva puolustava puolustaja Aleksi Elorinne. Kokenut Niko Peltola palasi kissapetoihin jo kesken viime kauden.
Pakiston täydentävät Tuomas Salmela ja 22 vuoden iästään huolimatta jo viidennen kautensa Ilveksessä aloittava Jarkko Parikka, joka ei omassa roolissaan myöskään ole kaukana liigan eliitistä.
Koossa on erinomainen sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Leveyttä riittää niin paljon, etteivät mahdolliset loukkaantumiset aiheuta viime kauden kaltaisia ongelmia. Kiekollista taitoa löytyy runsaasti. Viime kaudella paikoin ongelmia tuottaneeseen ylivoimapeliin on erityisesti Thomsonin, Maalahden ja Laaksosen muodossa tarjolla paljon osaamista.
Pakkiparit vaikuttavat kauteen lähdettäessä melko selkeiltä: Maalahti-Thomson, Parikka-Laaksonen, Elorinne-Peltola. Seitsemännen puolustajan paikasta on kova kilpailu: Salmela, Hatakka, Laitamäki ja Matinpalo.
Hyökkäyksessä jo nyt toimivia ketjukokonaisuuksia – palaako Ruotsalainen?
Hyökkäykseen pätevät monelta osin samat sanat kuin puolustukseen. Joukkueessa on paljon nuoria ja lupaavia pelaajia, joiden rinnalla on riittävästi kokemusta. Aivan liigan kirkkaimpaan eliittiin kuuluvia pelaajia ei löydy, ellei sitten Arttu Ruotsalainen palaa ykkösketjun sentterin paikalle NHL:stä. Hänen kohtalonsa ratkeaa lähikuukausina.
Robert Leino on hyökkäyksen profiilihankinta. Kuva: Wikimedia Commons / Fabien Perissinotto
Ykkösketjuun löytyy kuitenkin liigan kärkeä olevia pelimiehiä. Oma kasvatti ja kapteeni Eemeli Suomi on jo murtautunut maajoukkuetasolle. Toiselle laidalle on vahvimmin tarjolla jo kuudennen kautensa Ipassa aloittava taskuraketti Teemu Rautiainen. Ykkössentterinä aloittaa kesän tähtihankinta, viime kauden Suomen mestaruuteen päättänyt Robert Leino.
Kakkosketjun laidoille ovat vahvimmin tarjolla viime vuosina hieman pidemmän kaavan mukaan läpimurron liigatasolle tehneet omat kasvatit Teemu Lepaus ja Joose Antonen. Lukosta tulleen erittäin lupaavan Antti Saarelan loukkaantumisen myötä kakkosketjun sentterinä aloittanee Panu Mieho.
Kolmos- ja nelosketjun osalta mahdollisia variaatioita on paljon. Veikataan kuitenkin, että harjoitusotteluissa loistanut huippulupaava TPS-lähtöinen Matias Maccelli aloittaa kolmosketjun laidalla ja oma kasvatti Joona Ikonen toisella puolella. Sentteriksi veikkaamme niin ikään Ilves-kasvatti Erik Ahopeltoa.
Nelosketjun sentteriksi on tarjolla viime vuoden nuorten maailmanmestari Samuli Vainionpää. Laidoille ovat vahvimmin tyrkyllä kokenut Jasse Ikonen, oma kasvatti Topias Haapanen ja Kärpistä tullut nuori Eetu Päkkilä. Miro Nalli ja Roby Järventie ovat lähtökohtaisesti haastajan asemassa.
Valmennuksella vihdoin kilpailukykyiset työkalut
Pelaajamateriaalin vahvistuminen ilahduttaa monesta syystä, ja yksi niistä on ehdottomasti se, että päävalmentaja Karri Kivi saa vihdoin käyttöönsä kärkikuusikkoon sijoittumisen mahdollistavan pelaajiston. Viimeiset vuodet Kivi on kruisaillut menestyksekkäästi mopolla maantiellä.
Kivellä on vihdoin käsissään kunnon työkalut.
Suomen mestaruuden ja nuorten maailmanmestaruuden voittanut Kivi tuli kasvattajaseuraansa tilanteessa, jossa vientiä olisi ollut rahakkaampiin ja helpompiin paikkoihin. Syynä ei varmasti ollut pelkästään se, että parinkymmenen Porin-vuoden aikana puheenparteen tarttunut porilaisnuotti piti korjata. Kivi todella halusi tulla auttamaan kasvattajaseuraansa, ja on tyyppinä erittäin sopiva tupsukorvien peräsimeen.
Alkava kausi on Kivelle neljäs Ilveksen päävalmentajana, mikä on liigan mittapuulla pitkä aika. Mikäli se meistä olisi kiinni, jatkaisi Kivi Ilveksen peräsimessä myös tämän kauden jälkeen. Kiven osaaminen on ollut tärkeä syy sille, että Ilves on kyennyt houkuttelemaan riveihinsä huippulupauksia. Olli Salo, Jouko Myrrä ja Markus Korhonen vaikuttavat muodostavan Kiven kanssa toimivan valmennusryhmän pelaajien kehittämiseen.
Hakametsässä nähdään luisteluvoimainen ja kilpailukykyinen Ilves
Kaikki vaikuttaa kauden alla erittäin hyvältä. Harjoituspelit ovat sujuneet hienosti, ja Tampere Cupista napattiin voitto. Ilves näyttää erittäin luistelu- ja hyökkäysvoimaiselta joukkueelta, joka pelaa viihdyttävää peliä ja tekee paljon maaleja. Nuorten lupausten esiinmarssia tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Ilvesläiseen malliin joukkueessa on paljon omia kasvatteja, myös johtavissa rooleissa. Tämä on meille erittäin tärkeä asia.
Odotukset kauteen lähdettäessä ovat siis pitkästä aikaa todella kovat. On mahtavaa, että Ilves on saatu osaavalla taustatyöllä tähän tilanteeseen. Kun otetaan huomioon jalkapallojoukkueen Suomen Cupin mestaruus ja meneillään oleva mestaruuskamppailu, ei Ilves-brändin kilpi ole kimallellut näin kirkkaasti vuosikymmeniin. Lajien välinen läheinen yhteistyö on ollut yksi tärkeä tekijä välillä pahasti kolhiintuneen kilven kiillottamisessa. Se auttaa osaltaan Ilveksen koko valtavan potentiaalin valjastamisessa seuran taakse. Potentiaali on sitä luokkaa, että uskallamme väittää Keskustorilla juhlittavan molempien päälajien mestaruuksia lähivuosina.
Kiekkoa pelataan sellaiseen tahtiin, ettemme ehdi kirjoittamaan jalkapallosta tuttuja ennakoita. Koitetaan kuitenkin kirjoitella joitakin huomioita kiekkokauden edetessä. Katsomossa ollaan tietysti paikalla, ja suosittelemme sitä kaikille muillekin. Tästtä tulee nimittäin hienoin kausi miesmuistiin!
Ilves – Tappara pe 13.9. klo 18.30 Hakametsässä
Ipalandia 